Luonnossa, metsässä ja niiden tarjoamilla poluilla juokseminen on ollut itselleni tapa liikkua jo pienestä asti. Lapsuudenkodin pihalta pääsi suoraan metsään ja siellä oli kiva temmeltää. Kun aloitin lenkkeilyn lukioikäisenä, suuntautuivat nuo lenkit lähimetsien poluille. En sitä silloin enempää ajatellut, siellä oli vain kiva juosta ja mennä. Reilut viisi vuotta sitten aloitin triathlonistin uran ja otin […]
Miten tulisi harjoitella, jos tavoitteena on triathlonin täysmatkan läpipääseminen, 5 tunnin alitus puolimatkalla tai vaikkapa maratonin juokseminen kolmeen tuntiin? Tekoäly ja valtavat tietomassat avaavat kiinnostavan näkökulman treenaamiseen ja harjoittelun suunnitteluun. Janne Kallio valottaa jutussa, millaisia mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa jokaisen liikkujan tueksi. Oletko pysähtynyt miettimään, mihin erilaiset harjoitteluohjeet perustuvat? Tutkimustyö fysiologian ja lääketieteen parissa tuottaa jatkuvasti […]
Teksti: Joona Tuikka, kuvat: Joona Tuikka, Tatu Koistinen, Matti Halonen Juttu on julkaistu alunperin Triathlon-lehdessä 1/2018. Muutin Espooseen DI-opintojen vuoksi nykyisen vaimoni kanssa vuonna 2008. Noihin aikoihin en juuri urheillut ja ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tuntui, että nyt pitää alkaa tekemään jotain. Isä oli juossut maratoneja, joten sain sieltä innostuksen juoksemiseen. Osallistuin vuonna 2009 ensimmäiselle puolimaratonille, jonka […]
Kaksi viikkoa treenaamista, nauttimista sub-tropiikin lämmöstä ja lomailua auringossa. Sitä me odotimme Phuketin treenileiriltä helmikuussa 2018, ja sitä me myös saimme.
Teksti ja kuvat: Aada Nikki. Juttu on julkaistu alunperin Triahtlon-lehdessä 1/2018. Nuorten maajoukkueeseen valitaan urheilijat jokaisen kauden jälkeen kilpailumenestyksen perusteella. Kauden 2017-2018 maajoukkueen urheilijat valittiin nuorten SM-kilpailuiden sekä SM-cupin sijoitusten perusteella. Maajoukkueeseen valittiin 33 iältään 15-23 -vuotiasta nuorta urheilijaa sekä haastajiin, eli talent-joukkueeseen 20 nuorta urheilijaa. Maajoukkueen leiritykset lähtivät käyntiin heti syksyllä kisakauden loputtua, ja […]
Teksti: Juuso Manninen. Juttu on julkaistu alunperin Triathlon-lehdessä 1/2018. Uinti – tuo triathlonin lajeista ensimmäinen, ajallisesti lyhyin, teknisin, usein märin ja vielä useammin vaikein oppia. Tässä kirjoituksessa kerron uintiharjoittelusta ja siitä, miten sitä tulisi mielestäni suorittaa. Samalla käyn läpi sitä, miten itse harjoittelen. Kaikki esittämäni väitteet eivät perustu tieteelliseen näyttöön, vaan ne ovat hyviksi havaittuja, toimiviksi […]
Teksti ja kuvat: Anton Aro. Juttu on julkaistu alunperin Triathlon-lehdessä 2/2017. Aerodynamiikka pyöräillessä tarkoittaa kuskin ja pyörän vuorovaikutusta ilman kanssa. Tässä jutussa Anton Aro avaa aerodynamiikan peruskäsitteitä ja antaa vinkkejä oman ajoasennon parantamiseen. Jos pyöräilijä haluaa saavuttaa 40 km/h keskinopeuden ja tiedämme sen vaativan 275W keskitehon täysin tasaisella, suoralla tiellä ja tyynellä ilmalla, kuluu tuosta […]
Lue alkuperäinen artikkeli Triathlon-lehdessä. Vuosi 2016 Olin seurannut avopuolisoni triathlonharrastusta muutaman vuoden pelkääjän paikalta ja jäänyt aina rannalle ruikuttamaan, kun mies lähti laukullinen erilaisia urheiluvälineitä mukanaan viikoksi, toisinaan kahdeksi, leireilemään ulkomaille. Katselin kateellisena somesta iloisia ja hikisiä naamoja, aurinkoisia vuorenrinteitä ja aamuauringossa liplattavaa Välimerta kuvien muodossa. Mies oli reissussa onnellinen. Se välittyi viesteistä, joita hän […]
Lue alkuperäinen artikkeli Triathlon-lehdessä. Koukkukäsiuinti – oikein vai väärin? Koukkukäsiuinti tarkoittaa sitä, että uimari ui koko ajan kädet hieman koukussa. Yleensä tämä uintityyli johtuu huonosta liikkuvuudesta ylävartalossa ja olkapäissä. Osa triathlonisteista ui tällä tyylillä, vaikka liikkuvuus ei olisikaan rajoitteena. Koukkukäsiuinnin vastakohtana on pitkän vedon uinti, jota uimarit yleensä käyttävät. Koukkukäsiuinnilla on omat puolensa ja se […]
Teksti: Janne Haapaniemi. Juttu on julkaistu alunperin Triathlon-lehdessä 1/2017. Uintivalmentajana olen katsonut satoja uinnin tekniikkavideoita ja voin sanoa, että suurimmassa osassa niistä vapaauinnin alkuvedosta puuttuu olkakierto hämmästyttävästi myös uimareilta, jotka pystyvät pitkään vetoon. Olkakierto mahdollistaa kämmenen tuonnin pitkälle eteen, jolloin uimari saa hyvän otteen koko käsivedon matkalle. Toisin sanoen hyvä olkakierto tuo käsivetoon tehokkuutta, kun käsi […]
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.