Teksti: Marita Karhunen
137 päivää aikaa ensimmäiseen triathloniin! Tammikuun flunssa tuli selätettyä ennätysajassa ja kiitos leudon talven, ei vieläkään ole tarvinnut laittaa suksia jalkaan lenkkareiden sijaan. Olen harjoitellut tavoitteellisesti (mutta rauhallisesti) viime kesästä asti ja pikkuhiljaa alan myös uskomaan, että peruskestävyys alkaa olla kohdillaan. Mitä se on vaatinut ja mitä se tulee vielä vaatimaan?
Pitkiä lenkkejä matalilla sykkeillä
Viime syksy meni käytännössä olemattoman juoksukunnon kasvattamiseen. Se, että pystyn kävelemään 83 kilometriä Karhunkierrosta putkeen ei todellakaan tarkoita, että olisin pystynyt juoksemaan esimerkiksi puolimaratonia alle kahteen tuntiin. Olen kilpailuviettinen, joten pääkoppa oli kunnossa, kunto ei.
Viime syksy tuli nostettua vain kuntoa, mikä käytännössä tarkoittaa minun kohdallani juoksua alle 140 sykkeillä. Meni todella pitkään, että pystyin juoksemaan 1h 30minuuttia noilla sykerajoilla, mutta nyt työ on vihdoin tuottanut tulosta. Olen käynyt kesästä asti myös vähintään kerran viikossa salilla tekemässä lihaskuntotreeniä. Treenit ovat olleet huomattavasti rankempia kuin ne, joita tein ennen valmentajaa. Haluan painottaa tässä, että vaikka olen ulkoisesti ollut aina urheilijan näköinen, oli peruskuntoni todennäköisesti huonommassa kunnossa kuin monella, monella muulla.
Pyörän hankin vasta hiljattain, joten pyöräilykuntoa ei ole satunnaisia spinning-tunteja enempää. Uiminen on ollut mukana peruskestävyystreeninä jonkin aikaa ja uimakoulun kävin viime syksynä. Näissä lajeissa minulla on kirimistä tämän vuoden puolella.
Monipuolista treeniä rennolla otteella
Olen onnellisessa asemassa, koska minulla on valmentaja, joka tekee harjoitusohjelman puolestani. Se, että joku muu miettii määrät ja palautumiset puolestani, on elämän pientä luksusta. Sovellan treenit sitten töiden sekä reissujen mukaan itselleni sopiviksi.
Jokainen treeni menee suoraan sykemittaristani valmentajalleni Juhanille, joten saan kyllä kuulla, jos treeni on tehty liian korkeilla sykkeillä (mikä taitaa olla yleisin ongelma monilla).
Alla on viimeisen 3 kuukauden treenimääräni. Iso osa on siis juoksua, others on yleensä mäkivetoja tai tanssia.
Viikon treeniohjelma menee suunnilleen näin:
1 x pitkä peruskestävyyslenkki
1 x keskipitkä lenkki
1 x vauhtikestävyys/mäkitreeni
1 x kuntosali
1 x tanssi (tämä on minun omaa hupia)
1 x uinti
Kuulostaa paljolta, mutta lähes joka viikko joudun jostakin treenistä nipistämään jatkuvan matkustelun ja työkiireiden vuoksi. Yleensä siis tulee 5 treeniä viikkoon. Kun vauhdit ja kunto on vasta alkutaipaleella, niin kilometrejä ei siltikään tule kovin paljoa viikossa.
Kevätfiiliksiä ja reisihapotusta
Treenaamiseen tuli taas paljon lisäenergiaa, kun ajoin koirien kanssa Sveitsiin muutamaksi viikoksi. Bernissä on jo kevät tuloillaan ja vuoristomaisemat motivoivat ulkoilemaan joka päivä. Aloitan työt aamuseitsemältä, jotta pääsen treenaamaan vielä valoisaan aikaan.
Pääsin kokeilemaan uutta ja ensimmäistä kilpapyörääni. Moni jo enemmän lajia harrastanut voi varmasti samaistua ensimmäisen lenkin jälkeiseen euforiseen fiilikseen! Vuoristoiset maastot eivät varmasti ole se helpoin tapa aloittaa, mutta nämä maisemat ovat jokaisen reisipolton arvoiset. Mustelmiltakaan ei tietysti säästytty, kun ensikertalaisena ei se jalka lähtenytkään polkimelta niin kuin ennen. 😀
VINKKI! Kun hankitte pyörää, kääntykää ammattilaisten apuun. Kun kävin ostamassa pyöräni, meni sen säätämiseen yli tunti ja samalla tuli hankittua myös kaikki muu tarpeellinen. Pyöräilyyn liittyy paljon asioita, joita aloittelijana ei tule ajatelleeksi. Ei sitten mene paikat kipeäksi, kun pitkiä aikoja istuu pyörän selässä.
Kohti Oittaa Triathlonia – Osa 1
Blogisarja on tehty yhteistyössä Oittaa Triathlonin sekä Arenan kanssa. Voit seurata Maritan treenikuulumisia myös Instagramin puolella @maritakarhunen