Konan nopea päivä – Havaijin MM-kilpailujen sääolosuhteet puntarissa

Kaikki puhuivat historiallisen nopeasta päivästä lokakuussa 2018 Konalla käytyjen Ironmanin MM-kilpailujen yhteydessä. Mitä se oikeastaan tarkoitti? Mitä siitä seurasi?

Nopea päivä Konalla muodostui monien sääolosuhteiden yhteisvaikutuksesta, mutta etupäässä tuuli, tai ennemminkin tuulen puute, salli urheilijoiden nauttia pyöräilystä ennen kokemattomalla tavalla. Ilmanvastusta pohdittaessa tärkeimpiä tekijöitä ovat juurikin tuuli sekä ilman tiheys.

Tuulen tuomia tuloksia

Kuvittele ajavasi suoraan 10 km/h:n myötätuuleen 30 km/h vauhdilla, ja katso tehomittariasi. Luku on pieni, sillä tarvitset tuohon kolmenkympin tavoitenopeuteesi ainoastaan 20 km/h nopeuteen vaadittavan tehon. Nyt teet U-käännöksen, minkä seurauksena tarvitset samaan nopeuteen 40 km/h vauhdin vaatiman tehon. Teholukuina myötä- ja vastatuulen ero on noin 125 W, johtuen 20 km/h erosta ilmanopeudessa.

Sivutuulella on myös merkitystä, mutta ammattilaisten keskinopeuksissa etenkin ja jo yli 30 km/h nopeudella ajettaessa ns. yaw-kulma eli ilmavirran tulokulma suhteessa kuskiin pysyy tyypillisesti alle 10 asteen yli 85 % ajosuorituksen kestosta.

Tänä vuonna Konalla tuulen vallitseva suunta oli sama, mitä se on historiallisesti ollut aiemminkin. Tänä vuonna tuuli oli vain varsin kevyttä. Tyypillisesti Konalla tuulee hieman takaa matkalla Hawin kääntöön. Paluumatkalla alkaa työosuus, jolloin urheilijoiden on tehtävä valinta, kuinka paljon he käyttävät energiaa juuri ennen juoksua. Myötätuuli Hawin nousussa ja vastaavasti vastatuuli laskussa eivät ole omiaan rakentamaan erinomaista keskinopeutta, mutta nyt tuulen puuttuessa urheilijat pääsivät nauttimaan suotuisista olosuhteista.

Voimme myös pohtia puuskien vaikutusta ajoon ja sen rasittavuuteen – on erittäin paljon raskaampaa odottaa seuraavaa puuskaa ja taistella tuulta vastaan, kuin keskittyä ajamiseen tasaisissa olosuhteissa. Tuuli tai paremminkin sen puute auttaa vauhdin jaossa, ja helpottaa kilpailustrategian toteutusta. Voimakkaissa tuulissa urheilija joutuu käyttämään tehoalueitaan laajemmin päästäkseen tavoittelemaansa aikaan johtuen ilmanopeudesta ja etenkin Konalla reitin profiilista.

Paljonko painaa kuutio ilmaa?

Olosuhteista puhuttaessa kannattaa palata ilman tiheyteen. Merenpinnan tasolla kuutio ilmaa painaa laskennallisesti noin 1,225 kilogrammaa. Konalla se painoi tämän vuoden kilpailussa ainoastaan 1,175 kilogrammaa. Se kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta konkreettisesti katsoen tuo 50 grammaa kuutiota kohden tekee vakioiduissa olosuhteissa jopa noin 9 watin eron suhteutettuna 40 km/h nopeuteen.

Tyypillisesti Konalla ilman tiheys on matala, mikä pienentää ilmanvastusta ja parantaa nopeuksia. Tämä vuosi ei poikennut keskiarvoisesta datasta. Esimerkiksi vuonna 2016 olosuhteet ilman tiheyden näkökulmasta olivat vielä rahtusen otollisemmat kuin 40-vuotisjuhlakilpailussa vuonna 2018. Päätelmäksi jää, että tuuliolosuhteet muodostivat ratkaisevan elementin tämän vuoden historiallisen nopeaan päivään.

Tilastoja katsoen puuskatuulet ovat yltäneet jopa yli 50 km/h lukemiin. Tänä vuonna puuskat olivat erittäin heikkoja, alle 20 km/h. Tämä saattoi johtua kilpailua edeltäneestä matalapaineesta ja huonosta säästä. Pekka Pouta tietäisi tämän paremmin.

Yksilölliset erot olosuhteisiin sopeutumisessa

Voimme myös pohtia, kuinka paljon tämän vuoden kisan matalampi lämpötila ja tuulen puute vaikuttivat kilpailijoiden suorituskykyyn. On erittäin yksilöllistä, miten ihminen suoriutuu erilaisissa lämpö- ja kosteusolosuhteissa. Erot yksilöiden välillä voivat olla mitä tahansa nollan ja 30 watin väliltä.

Pfeiffer & Abbiss (2011) totesivat 40 km/h aika-ajossa keskitehon eron olevan 13 wattia, kun lämpötila muuttuu viisi astetta Konan lämpötiloissa. Olisikin mielenkiintoista pureutua urheilijoiden dataan tältä ja aiemmilta vuosilta: kuinka esimerkiksi sykkeen suhde tuotettuun teho käyttäytyy Konan olosuhteissa.

Samassa tutkimuksessa todettiin, että alempi lämpötila vähensi myös nestehukkaa ja nesteen äärimmäistä tarvetta, mikä osaltaan auttoi urheilijoita – ei pelkästään itse ravinnon ja nesteen kannalta, mutta myös aerodynamiikan näkökulmasta. Mitä harvemmin kuski rikkoo ajoasentonsa, sitä vähemmän suoritukseen tulee hidastavia vaiheita.

Kuinka ottaa säästä ilo irti?

Suomen kesä 2018 – se oli nopea. Mittasin ilmantiheyttä lähes päivittäin, ja luku oli järjestään alle 1,190 kg/m3. Lämmin ja kuiva ilma teki kuutiosta kevyemmän ja kuskista nopeamman huolimatta korkeapaineesta. Parhaimmillaan pääkaupunkiseudun ilmantiheys vastasi noin 400 metrin korkeutta merenpinnasta ja auttoi kuskeja saavuttamaan 0,4 km/h kovemman vauhdin tai 6 watin tehon säästön.

Kun mietit, miten ottaa säästä kaikki ilo irti, on kaiken alkuna perinpohjainen valmistautuminen. Tarkista ilmantiheys esimerkiksi tällä netistä löytyvällä laskurilla. Rakenna strategiasi reitin ja olosuhteiden mukaan. Huomioi myös ravinnon saanti miettien, milloin on edullisinta rikkoa ajoasento. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että vaikutus on pienimmillään hitaassa vauhdissa tai jarrutusten ympärillä. Hyvä taktiikka onkin käyttää vartaloa ilmajarruna ennen kääntöä tai mutkaa ja rikkoa ajoasento samalla tankkausta varten.

Rakenna tehostrategiasi tuuliolosuhteet huomioiden: myötätuuleen kannattaa ajaa hieman pienemmällä teholla kuin tuulettomaan, ja vastaavasti vastatuuleen on syytä antaa hieman enemmän itsestään. Tasateho tuottaa optimaalisen tuloksen vain peilityynessä tasamaan olosuhteessa. Kun nyrkkisääntö on käytetty, niin otetaan käyttöön peukalosääntö: käytä hieman enemmän tehoa vastavoimien (nousut ja vastatuulet) vallitessa. Lisää tietoa löydät googlaamalla aiheesta esimerkiksi hakusanoilla ”time trial pacing wind”.

Anton Aro
Kirjoittaja on valmennustieteiden kandidaatti ja suorituspsykologian maisteri, jonka intohimona on aerodynamiikka. Anton Arolla on oma yritys Arodynamics, ja hän kirjoittaa For your speed only -blogia.

Juttu on julkaistu alunperin Triathlon-lehdessä 2/2018.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.