Urheiluteknologia on kovaa vauhtia sulautumassa syvemmälle eri lajien syövereihin. Tulevaisuuden ennustaminen on kiinnostavaa, mutta äärimmäisen vaikeaa – siksi tulevaisuutta voikin olla hyödyllisintä arvioida historiaan peilaamalla.
Triathlonisti on viime vuosien aikana saanut halutessaan opetella mittaamaan aerodynamiikkaa pyöräilyn aikana, analysoimaan uintitekniikkaa älylättäreillä sekä mittaamaan juoksutehoa erilaisilla sensoreilla. Teknologia ei ole vain tarjonnut uusia mittaustapoja, vaan vaikuttanut myös siihen, miten erilaisia lajeja harrastetaan. Parhaana esimerkkinä tästä on Zwift-sovellus, joka on muutamassa vuodessa muuttanut sisäpyöräilyharjoittelun viihteeksi antamalla mahdollisuuden kilpailla 3D-maailmassa muita pyöräilijöitä vastaan.
Teknologia ei ole vain tarjonnut uusia mittaustapoja, vaan vaikuttanut myös siihen, miten erilaisia lajeja harrastetaan.
Toisaalta teknologiaa on alettu sijoittaa aiempaa enemmän myös suoraan välineisiin. Pyörissä on nähty runkoon integroituja pyörätietokoneita, rengasilmanpainetta mittaavia sensoreita, liikkeen mukaan syttyviä ajovaloja sekä muuta liikennettä havaitsevia videokameroita.
Urheiluteknologian ja päivittäisen elämän väliset raja-aidat ovat koko ajan häilyvämpiä. Aiemmin fysiologiaa mitattiin vain harjoituksissa, mutta nykyisin moni seuraa myös unta, päivittäistä aktiivisuutta, stressiä, ravintoa ja painoa. Urheilijalla on mahdollisuus saada kattava kuva itsestään kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Merkitys on erityinen myös kuntoilijoille, joiden tulisi ymmärtää harjoittelun ulkopuolella tapahtuva päivittäinen kuormitus paremmin, jotta harjoittelu olisi kehittävää.
Urheiluteknologia hyödyttää erityisesti kuntoilijoita, joiden tulisi ymmärtää harjoittelun ulkopuolella tapahtuva päivittäinen kuormitus paremmin.
Teknologian integroituminen syvemmälle eri lajien saloihin ja päivittäiseen elämään tuottaa eksponentiaalisen määrän uutta dataa. Big datasta puhutaan maailmalla uutena öljynä. Ilmaisu on varsin kuvaava, sillä datalla on valtavasti arvoa. Alkuperäistä lainausta laajentaen on hyvä huomata, että öljy pitää porata, pumpata ja jalostaa ennen kuin se on käytettävässä muodossa. Jotta big datasta saadaan irti hyötyjä, on investoitava ratkaisuihin, jotka jalostavat datasta ymmärrystä, työkaluja ja tietoutta.
Uusinta hottia on tekoäly eli AI. Laaja tietomassa ja tekoäly ovat varmasti yksi ratkaisu, jonka avulla tiedosta on mahdollista rakentaa ymmärrystä: miljoonien ihmisten tietoja hyödyntämällä voi tunnistaa asioiden korrelaatioita tai kausaliteetteja, ja sitä kautta antaa yhdelle uniikille urheilijalle (teko)älykästä ohjausta.
Viimeisen 6–7 vuoden aikana tapahtunut urheiluteknologian kehitys lienee suurempi kuin edellisen 20 vuoden aikana. Tähän peilaten on uskottavaa väittää, että vastaavan kokoinen hyppäys tullaan näkemään seuraavan 2–3 vuoden aikana. Tulemme seuraavien vuosien kuluessa todistamaan kiihtyvällä tahdilla syntyviä uusia teknologian innovaatioita ja niiden yleistymistä. Sensorien, prosessorien, näyttöjen, mobiiliyhteyksien ja pilvipalveluiden kyvykkyydet kasvavat huimaa vauhtia. Samalla myös niiden kustannukset laskevat.
Tulemme seuraavien vuosien kuluessa todistamaan kiihtyvällä tahdilla syntyviä uusia teknologian innovaatioita ja niiden yleistymistä.
Yhä useampi uniikki innovaatio syntyy pienten yritysten toimesta, joiden tulo markkinoille on mahdollista osana eri laitteiden ja ratkaisujen välistä ekosysteemiä. Kun pienet uudet yritykset liittyvät osaksi isompien pelureiden ekosysteemejä, oman asiakaskunnan rakentaminen ei ala nollasta, vaan syntyy isompien toimijoiden asiakasmassasta. Koska teknologisia tuotteita on edullisempi sekä nopeampi kehittää ja asiakkaiden saavuttaminen aiempaa yksinkertaisempaa, on tuloksena jatkuvasti kiihtyvä varustelu.
Teknologian etenemistä voi pyrkiä vastustamaan, kuten vuoden 2019 Tour de France teki kieltämällä kilpailijoilta tehomittauksen, mutta ei estämään.
Janne Kallio
Kirjoittaja työskentelee Suunnolla vastaten kumppanuuksista digitaalisissa ratkaisuissa. Janne on moninkertainen Ironman, jonka tavoite päästä Ironmanin MM-kilpailuihin Havaijille on ollut useamman kerran vain sekunneista kiinni. Jannen kirjoittama kirja ”Treenaa tehokkaasti – Teknologia apuna kestävyysharjoittelussa” valottaa kestävyysharjoittelun periaatteita ja parhaita tapoja hyödyntää teknologian antamia mahdollisuuksia.
Teksti on julkaistu alunperin Triathlon-lehdessä 2/2018.
Kuva: Sergey Zolkin / Unsplash
Pingback: Urheilun tulevaisuus - Teknologiainfo