Teksti: Juuso Manninen. Juttu on julkaistu alunperin Triathlon-lehdessä 2/2017.
Lokakuun alkupuolella triathlonmaailman katseet suuntaavat Havaijille The Big Islandin kaupunkiin nimeltä Kailua-Kona. Tuossa reilun kymmenentuhannen asukkaan kylässä järjestetään vuosittain Ironmanin maailmanmestaruuskilpailut. Paikalla on 2500 kovakuntoista triathlonistia, jotka taistelevat laavakentillä itseään ja toisiaan vastaan. Jo ennen itse kisaa Konassa tapahtuu paljon kaikenlaista mielenkiintoista.
Konan triathlonkarvevaalit starttaavat toden teolla viikkoa ennen päätapahtumaa järjestettävällä Ho’ala Ironman Training Swim -kilpailulla. Kyseessä on Ironmanin reitillä uitava harjoituskilpailu, jossa osallistujat pääsevät turvatusti kiertämään koko 3.8 km reitin ja harjoittelemaan ruuhkassa uimista. Ho’ala-uintiin osallistui vuonna 2017 lähes 600 uimaria ja heidän joukossaan oli lukuisia pro-kilpailijoita. Tapahtuma on hieno, hyvin järjestetty ja antaa myös itse pääkilpailussa toimiville huoltojoukoille mahdollisuuden kokea Konan uintireitin hienous.
Jos Ho’ala uinti jää lauantaina kokematta, viimeistään tiistaina jokainen Konassa oleileva joutuu Ironman samban uhriksi. Kisaviikon tiistaina kello yhdeksän aikaan alkaa kisan rekisteröityminen. Jo muutaman minuuttia yli yhdeksän ensimmäiset huippuunsa treenatut atleetit kulkevat uudet Ironman-reput selässään. Tiistain huipentuma ei kuitenkaan ole ilmoittautumiseen jonottaminen vaan iltapäivän Ironkids-kilpailu, jossa tulevaisuuden Ironmanit pääsevät uimaan ja juoksemaan Ali’i Drivelle. Tämä hellyttävä tapahtuma kannattaa kokea, vaikka oma lapsi ei olisikaan mukana. Kaikkien lauantaina pääkisaan starttaavien tulisi ottaa ripaus lasten iloa omaan kisaansa.
Tiistai huipentuu Parade of Nations -tapahtumaan. Kulkueessa jokaisen maan edustajat kulkevat omana joukkueena kantaen omaa, kooltaan valtavaa lippuaan. Ali’i Driven varrella on valtava määrä katsojia, musiikkia pauhaa ja viralliset Ironman-kuuluttajat hehkuttavat eri maiden tähtiä omissa kuulutuspisteissään. Urheilijoiden edellä marssii myös Honolulusta lennätetty USA:n armeijan osasto ja osansa karnevaaliyleisön palvonnasta saavat myös kilpailun järjestäjät, jotka ovat hekin osana tuhatpäistä kulkuetta. Kulkue päättyy Ali’i Drivella olevalle kisa-Expolle, joka samalla virallisesti avataan.
Torstaina vain muutama päivä ennen itse kilpailua on, jo kulttilegendaksi kasvaneen, Kona Underpants Runin vuoro. Tässä 1,5 mailin juoksussa ei kisata kelloa vastaan, vaan pidetään hauskaa ja nostatetaan Aloha-henkeä. UPR aloitettiin 21 vuotta sitten protestitapahtumana, koska kisaajat pitivät tuolloin speedoja sopimattomasti ravintoloissa ja kaupoissa. Protestijuoksun innoittamina vuosittain sadat ihmiset juoksevat alusvaatteissaan kerätäkseen rahaa hyväntekeväisyyteen.
Kun vaatteet on taas saatu puettua päälle, on myöhemmin torstaina vuorossa virallinen E Komo Mai -tervetulotilaisuus. Tarjolla on ruokaa ja juomaa, ohjelmassa on lukuisia puheita, Aloha-hengen nostatusta, uskomattomia tarinoita edellisistä kisoista sekä lukematon määrä videoita kaikesta mahdollisesta. Juhlallisuuksien jälkeen on vielä kisajärjestäjien virallinen osuus ja lauantain kilpailun ohjeet käydään läpi kisainfon muodossa.
Lauantaina onkin kaikkien odottama kilpailu. Pro-kilpailijat lähtevät liikkeelle auringon noustessa ja ag- eli age group -kisaajat hetkeä myöhemmin. Katsojille uinnin lähtö on varmasti parasta seurattavaa. Jos katsojilla on rannalla ahdasta yrittäessään nähdä edes vilauksen suojateistaan, kisaajilla vasta ahdasta onkin Havaijin kuuluisassa pesukoneessa. Uinnin jälkeen kisaajat painelevat pyörineen laavakentille ja katsojilla on hetki aikaa hengähtää. Heti juoksuosuuden alkamisen jälkeen Ali’i Drivella on taas karnevaalin tuntua. Jokainen ravintola on täynnä ja yleisöä reitin varrella riittää. Kisaajilla on kannustajia ja katsojilla varmasti hauskaa. Kisa huipentuu niin kisaajilla kuin katsojillakin maalia edeltävään suoraan, jossa ylävitosia jaellaan, oli kyseessä sitten Jan Frodeno tai Meikäläinen Suomesta. Bileet loppusuoralla vain paranevat mitä edemmäksi päivä etenee. Viimeisten lähes 17 h matkalla olleiden kilpailijoiden tullessa maaliin puolenyön aikaan, on ilo ylimmillään.
Sunnuntai-iltana joukko nilkuttavia teräsmiehiä huoltojoukkoineen kokoontuu vielä yhteen Banguet of Champion -illallisen muodossa. Tarjolla on jälleen maittavaa ruokaa ja juomaa. Ohjelmassa on joukko puheita, podiumille kapuavien urheilijoiden palkitseminen. Illan ja koko kisaviikon kruunaa tuoreiden mies- ja naismestareiden puheet.