Lue alkuperäinen artikkeli Triathlon-lehdessä.
Swimrun – Kestävyysurheilun uusi aluevaltaus
Ideasta lajiksi
Jos olet joskus törmännyt joukkoon juoksijoita neopreeniin verhoutuneina, et todennäköisesti ole nähnyt harhoja. Kyseessä on, mitä luultavimmin, ollut swimrun-treenin juoksuosuus. Kohta sama porukka jo pulahtaa veteen uidakseen kohti seuraavaa juoksupätkää. Äkkiseltään ajateltuna toiminta voi kuulostaa hieman erikoiselta, mutta yhä useampi myös triathlonharrastajien joukosta päätyy kokeilemaan lajia. Osa on jäänyt jopa sille tielle. Kyseessä on ehdottomasti laji, joka pitää kokea ennen mielipiteen muodostamista.
Lajin synnystä saamme kiittää länsinaapuriamme Ruotsia. Villin (ja muutaman oluen siivittämän) idean innoittamana vuonna 2006 järjestettiin lajin ensimmäinen virallinen kilpailu, ÖTILLÖ. Turhan helposta kisasta ei aloitettu, sillä kisa on pituudeltaan 75 kilometriä ja sitä pidetään edelleen lajin MM-kilpailuna. Lajin nimestä voi päätellä sen luonteen; saaresta saareen tai sisämaassa vaihtoehtoisesti järvestä järveen. Vuonna 2006 lähtöviivalla seisoi yhdeksän kahden hengen joukkuetta, joista kaksi selvisi maaliin asti. Sittemmin laji on kasvanut räjähdysmäisesti ja ÖTILLÖn kilpailulle on asetettu joukkueiden enimmäismääräksi 120.
Swimrun sopii kaikille
Lajin perusidea on yksinkertainen: juokset niin kauan kunnes vastaan tulee vettä, sitten uit. Kun kädet osuvat pohjaan, on aika rantautua ja jatkaa juoksemista. Laji sopii ehdottomasti kaiken tasoisille kilpailijoille. Kisata lajissa ei tarvitse välttämättä ollenkaan, mutta eteneminen turvallista ja suunniteltua reittiä pitkin, kauniissa ja toisinaan myös hyvin koskemattomissa ja eksoottisissa paikoissa, on kokemisen arvoista.
Lajista tietämätön saattaa pelätä sen olevan todella brutaalia, ja että swimrunin harrastajalla täytyisi olla vahva tausta kestävyysurheilusta. Lajin hienous piilee kuitenkin siinä, että vaatimattomammillakin tavoitteilla liikkuville lajilla on yhtä paljon annettavaa (ellei jopa enemmän, kun ehtii nautiskella maisemista). Jokaiselle löytyy omiin taitoihin sopivia tapahtumia ja kilpailuja järjestetään koko ajan enemmän. Laji kuormittaa luonnollisella tavalla koko kroppaa. Uintipätkät toimivat myös erinomaisena palautteluna jaloille ja juoksun helppous yllättääkin monet.
Tavoitteista riippuen ajatus lajin raskaudesta pitää myös osittain paikkansa. Esimerkiksi ÖTILLÖn reittiennätys pistettiin vuonna 2016 uusille tuntilukemille. Kärkiaika kirjataan nyt 7:59:04. Matkaa kisassa on yhteensä 10 km uiden ja 65 km juosten. Näihin aikoihin ehtiäkseen saa jo treenailla ja kisassa saattaa tuntua ajoittain myös pahalta.
Parin kanssa kisaamaan
Swimrun on pääsääntöisesti parikilpailu. Kisoja ajatellen on siis tärkeää, että pari etenee suurin piirtein samaa vauhtia. Parin on syytä kestää toisiaan myös henkisesti. Sarjoja löytyy niin naisille, miehille kuin sekapareille. Kisamatkat vaihtelevat Suomen kisoissa kuuden kilometrin kokeilusta aina 38 kilometriin asti. Pääasiallisesti juoksuosuudet tapahtuvat maastossa, poluilla ja hiekkateillä, harvemmin asfaltilla lukuun ottamatta joitain siirtymäpätkiä. Suurta suosiota saavuttanut polkujuoksu on siis oivallista treeniä myös swimruniin ja päinvastoin.
Kisojen yksittäiset uintiosuudet vaihtelevat kymmenen metrin pulahduksesta jopa kolmen kilometrin uinteihin. Juoksupätkät varioivat pienten luotojen ylityksistä aina kahdenkymmenen kilometrin etappeihin. Kisareitit ovat valmiiksi merkattuja ja reiteiltä löytyy myös energiapisteitä.
Kisoissa vallitsee poikkeuksetta hyvä henki joukkueiden kesken. Osallistujajoukko on kirjavaa: triathlonisteja, uimareita, juoksijoita, multisporttaajia, suunnistajia, ihan ensi kertaa kestävyyslajista kiinnostuneita sekä kaikkea siltä väliltä. Jos kuitenkin kaipaat kärkikahinoihin, saa tossua laittaa tosissaan toisen eteen, eikä uinnissakaan voi säästellä. Kärkipäästä löytyy jo joukkueita, jotka panostavat juuri swimruniin.
Suomesta löytyy kuusi kappaletta swimrun-kisoja, joista jokaiseen on mahdollista osallistua myös aloittelijana. Ruotsista kisoja löytyy jo moninkertainen määrä ja muualtakin Euroopasta useita kymmeniä. Suomesta käsin kaukaisimmat (ja ehkä myös eksoottisimmat) kisakohteet sijaitsevat Tahitilla ja Uudessa-Seelannissa.
Swimrun-varusteet
Alkuun pääsee millä tahansa märkäpuvulla tai pelkällä uimapuvulla, uimalaseilla ja kengillä, jotka toimivat märissä olosuhteissa. Jos ja kun laji vie mukanaan, kannattaa harkita lajin vaatimukset huomioon ottavaa märkäpukua. Kisoissa märkäpuku kuuluu usein pakollisiin varusteisiin.
Swimrun-märkäpuvun haaroissa tai koko alaosassa käytetään joustavampaa materiaalia helpottamaan juoksua. Kelluttavat etupaneelit on myös sijoiteltu niin, että lantiolla on parempi liikkuvuus juoksua ajatellen. Puvuista löytyy vetoketjut usein edestä ja takaa. Etuvetoketju helpottaa yläosan riisumista juoksun ajaksi. Myös pelkkä etuvetoketjun raottaminen helpottaa hengittämistä. Puvuissa on toisinaan myös sisätaskut, jonne voi laittaa esimerkiksi energiageelit.
Yleensä märkäpuvusta lyhennetään lahkeet helpottamaan juoksua. Lyhyet lahkeet ja kengät vähentävät kuitenkin kellutusta uinnissa. Uintiosuuksilla käytetäänkin usein pullaria tuomaan lisänostetta jaloille. Lisää lämpöä säärille saa puolestaan pitkillä sukilla.
Lättäreillä saa uintiin lisää tehoja ja toisinaan haastavissa avovesiolosuhteissa ne voivat jopa pelastaa kisan. Lättäreihin voi myös kirjoittaa kisan nuotit, eli uinti ja juoksuosuuksien pituudet. Tällöin pysyy hyvin perillä missä mennään ja missä vaiheessa kannattaa esimerkiksi laskea märkäpuvun yläosa alas.
Jos parin välillä on eroa uintivauhdeissa, voidaan ottaa käyttöön hinausköysi. Tällöin etumainen uimari hinaa takana tulevaa ja peesi saadaan hyödynnettyä tehokkaammin. Köysi estää myös paria kadottamasta toisiaan uinnin alkuosuuksien mahdollisissa ruuhkissa. Köyttä käytetään hinaukseen myös juoksuosuuksilla.
Kisoissa näkee myös räpylöitä, juomareppuja ja kaikenlaisia itse tehtyjä apuvälineitä. Vaikka välineet ovat sallittuja, muista kuitenkin, että kisoissa kaikki tavarat tulee kuljettaa mukana lähdöstä maaliin. Älä ota mukaan enempää kuin viitsit kantaa. Usein kellukkeiden kokoa on myös rajoitettu.
ÖTILLÖ
ÖTILLÖn vaativa 75 kilometrin reitti käsittää 26 saarta, sekä niiden väliset uinnit. Lisähaastetta uintiin tuovat toisinaan voimakkaat virtaukset, jotka voivat kuljettaa varomattomat kilpailijat kauas sivuun uintireitiltä. Kilpailun pisin uinti on 1800 m ja pisin juoksu 20 km. Kilpailu järjestetään aina syyskuun ensimmäisenä maanantaina, tänä vuonna siis 4.9.2017.
ÖTILLÖn MM-kilpailu on nykyään jo niin suosittu kisa, että mukaan pääseminen voi olla vaikeaa. Kilpailuun voi päästä osallistumaan joko karsintakilpailuista, meriittihakemuksella tai arvonnan kautta. Paikka kisaan on mahdollista lunastaa sijoittumalla hyvin edeltävässä kisassa, pärjäämällä karsintakilpailussa tai omistamalla vakuuttavan listan meriittejä. Jos onni potkaisee, voi kilpailuun päästä myös arvonnan kautta. Vuonna 2016 kilpailuissa nähtiin suomalaisväriä kuuden joukkueen voimin. 2017 kilpailuun paikkansa ovat lunastaneet jo Halti Adventure Team: Ville Mäkelä ja Jaakko Mäkelä, Juha Lindfors ja Armin Hummel, Dragsviks Idrottare: Henrika Backlund ja Maria Söderström sekä Say No to Doping! Jasmina Glad-Schreven ja Thomas Schreven.
Anu
Swimrun-harrastaja, Midnight Sun Swimrun kisajärjestäjä, valmentaja
Kisat Suomessa
17.6. Pikonlinna Swimrun, Kangasala
1.7. Midnight Sun Swimrun, Äkäslompolo
22.7. Porkkala Swimrun, Kirkkonummi
13.8. Järvestä Järveen Swimrun, Espoo
26.8. Saimaa Swimrun, Puumala
16.9. Solvalla Swimrun, Espoo
23.9. Åland Swimrun, Ahvenanmaa
Sivuja lajista kiinnostuneille
Yhteistreenejä, kisainfoa, kisa/treeniparin hakua ja lajitietoa.
Facebook-ryhmä: Swimrun Finland
Ensimmäisen ÖTILLÖstä selvinneen suomalaisen naisparin blogi. Lajitietoa ja kisaraportteja.
teampinkseals.blogspot.fi
Kisoja ympäri maailmaa
http://worldofswimrun.com/
ÖTILLÖ Swimrun World Series