Älylättäri tehostamaan uintiharjoittelua

Lue alkuperäinen artikkeli Triathlon-lehdessä.

Uinti on suurimmalle osalle triathlonisteista mörkö: se laji, josta pitää selvitä hengissä päästäkseen kilpailemaan muissa lajeissa tai jonka harjoitukset märässä ja kylmässä vedessä vaan pitää suorittaa. Miltä mahtaisi tuntua, jos uinti olisikin helppoa ja mukavaa?
Uinti on tekniikkalaji, jonka tekee hankalaksi muutama oleellinen elementti: Elämä siirtyi vedestä maalle n. 400 miljoona vuotta sitten ja sen jälkeen evoluutio on tehnyt ihmisen vedessä olemisesta hankalaa. Vedestä on tullut ihmiselle uhkatekijä, joka laukaisee hengissä selviytymisrefleksin. Ihmisen refleksit ja tasapaino ovat kehittyneet toimimaan pystyasennossa ja maan painovoimassa.
Vesi on opettajankin kannalta hankala elementti: pinnalta veden alle näkee huonosti ja kädestä pitäen opettaminen on liki mahdotonta. Näiden asioiden tuloksena vedestä ja uinnista on tullut monelle suorastaan mystisen hankala asia. Tämä on johtanut myös hyvin valmentajalähtöiseen oppimiseen. Silloin kun uimarilla ei luontaisesti ole tuntemusta vedessä siitä, mikä on oikein tai väärin, ollaan vahvasti riippuvaisia valmentajasta. Uintivalmentajan haaste on se, ettei hänellä ole uimarin tuntoaistia. Valmentaja on siten omien sanojensa varassa selittäessään uimarille mitä tämän pitäisi tehdä. Toiset valmentajat ovat tässä taitavampia kuin toiset ja sama pätee valmennettaviin ohjeiden vastaanottamisessa.
Mitään pikaratkaisua uinnin oppimiseen tai opettamiseen ei ole olemassa. Paras tapa on aloittaa uiminen lapsena ja viettää lapsuuden herkkyyskausina tarpeeksi aikaa vedessä. Jos tuo vaihe on päässyt menemään ohi ja uiminen on hankalaa, on parasta hakeutua osaavaan ohjaukseen, jossa laitetaan uinnin perusteet kuntoon.
Uinnin perusteista ja opettamisen metodologiasta on monta koulukuntaa. Kaikkia uimareita ja tekniikoita syvimmillään ohjaavat kuitenkin peruskoulusta tutut fysiikan lait: vesi on vastus ja päästäkseen eteenpäin uimarin pitää tuottaa voimaa tuon vastuksen voittamiseksi. Jos voima pienenee, tai suuntautuu väärään suuntaan, nopeus hidastuu.
Uinnin tekniikan harjoittelu menee helposti drilliviidakoksi, jossa suoritetaan toinen toistaan mystisempiä harjoitteita. Harjoitus toisensa perään ei välttämättä kerro uimarille miksi näin tehdään tai mitä asiaa kyseinen drilli harjoittaa. Samoista asioista puhutaan myös monin eri termein, jolloin ymmärtäminen lienee astetta haastavampaa.
Koko toimintamalli uinnin oppimisessa muuttuu kun saadaan uimarin käyttämä voima mitattua ja tehtyä se nähtäväksi.

Trainesense Älylättäri
Älylättäri koostuu kolmesta osasta:
1) lättäri, joka mittaa voiman suoraan kohteesta
2) puhelin/tabletti, jonka avulla voidaan ottaa aikaa ja hallitaan nauhoituksia
3) analyysikeskus verkossa, johon data tallentuu ja jossa sitä voidaan tutkia ja vertailla
Yksinkertaisimmillaan Älylättäri on uinnin tehomittari. Kuten tehomittari pyöräilyssä, älylättäri mittaa väliaineeseen välittyvän voiman. Täytyy muistaa, että uinti on monessa suhteessa monimutkaisempaa kuin pyöräilyn voiman tuotto:
– voimaa tuottavat 2 kättä ja 2 jalkaa
– voimaa voidaan tuottaa moneen suuntaan
– veden vastus on moninkertainen verrattuna ilman vastukseen
– vedessä ei ole mahdollista reaaliaikaisesti seurata käyttämiään tehoja

Tämän takia uinnin tehomittarin käyttö on merkittävästi erilaista. Älylättärin oleellisin piirre on voiman käytön tekeminen näkyväksi uimarille. Dataa seuratessa ja vertaillessa käyttäjä oppii ymmärtämää omaa uintiaan, voiman käyttöään vedessä ja optimoimaan näitä.
Jotta uimarin voiman käyttö pystyttäisiin täydellisesti analysoimaan, pitäisi uidessa mitata molemmat jalat ja kädet. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, etteivät voiman käytön väliset suhteet käsien ja jalkojen välillä muutu merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämän vuoksi Älylättäriä käytetään pääsääntöisesti yhdessä kädessä. Älylättärin avulla on mahdollista tehdä syvällisempi tekniikka-analyysi, siten että kartoitetaan voiman tuotto koko kropasta, jonka jälkeen keskitytään seuraamaan harjoittelun myötä tapahtuvia muutoksia yhden käden tehomittauksen kautta.
Älylättäri tekee näkyväksi neljä voiman käytön oleellista parametria:
– käsivedon tuottama kokonaisteho
– kämmenen nopeus
– kämmenen tuottama teho
– kämmenen tuottaman tehon suunta

Uinnin valmennuksessa ja harjoittelussa nämä ovat uusia asioita, joista voidaan saada näkyvää kehitystä harjoitteluun ja keskustella valmentajan ja valmennettavan kesken. Älylättärin käyttöön ottaminen vaatii opettelua sekä käyttäjältä että valmentajalta, jotta sen käytöstä saadaan paras hyöty irti.

Trainesense analyysikeskus on kehitetty läheisessä yhteistyössä käyttäjien kanssa tavoitteena helppokäyttöisyys. Kokemukseni perusteella uinnin tekniikan oppimista ja kehittymistä nopeuttavat oleellisesti seuraavat asiat:
– uinnin vertaileminen omiin ja muiden suorituksiin
– kun uimarin oma tunne vedessä olemisesta saadaan yhdistettyä mitattuun dataan, voidaan vertailla tekniikan kehityksen eroja

Sonja Kallio
Aloitin uinnin säännöllisen harjoittelun syksyllä 2015, jolloin tapasin Rikun valmennuksen merkeissä. Olin kesän aikana käynyt kylmiltäni muutamassa maastotriathlonkisassa, joissa pystyin selvittämään uintiosuuden. Uintitietämykseni rajoittui kuitenkin vain siihen, miltä vapaauinnin pitäisi näyttää.
Rikun kanssa aloitimme harjoittelemaan voiman välitystä veteen käsivedon aikana. Muutamien tapaamisten jälkeen pääsin kokeilemaan ja hyödyntämään älylättäriä tekniikka-analyysin merkeissä.
Ensimmäinen kokemus älylättärin antaman datan parissa oli todella merkittävä. Mitattu data ja sen esitystapa auttoivat ensimmäistä kertaa näkemään, mitä uintini aikana todella tapahtuu käsivedossa ja samalla pystyimme keskustelemaan siitä, miltä esitetyn datan pitäisi näyttää, jotta uinti veisi tehokkaammin eteenpäin. Mitatun datan esitystapa auttoi minua paremmin hahmottamaan uintiani kuin pelkkä videoanalyysi, jossa käytännössä näkyy vain seuraamus siitä, mitä veden alla tapahtuu käsivedon aikana.
Älylättärin antaman tiedon perusteella pääsin helpommin käsiksi ajatukseen siitä, miten uintitekniikkani tulisi muuttua. Tärkeää on ollut muuttaa uintitekniikkaa ja sen jälkeen nähdä mitatusta datasta todellinen ero vanhan ja uuden tekniikan välillä. Näin saan itselleni todellisen todisteen kehittymisestäni ja oikeiden asioiden tekemisestä.
Älylättärin avulla pystyy myös huomaamaan helposti, jos uintitekniikka on lähtenyt jostain syystä heikentymään. Itselleni tämä tapahtui erityisesti siirtyessäni talven jälkeen uimahallista avoveteen märkäpuvussa. Uintitekniikkani huononi melkoisesti märkäpuvun ohjatessa vartalonasentoa ja –kiertoa sekä käsivedon lopputyöntöä. Pystyimme älylättärillä mitatun datan perusteella näkemään, missä asioissa muutosta on tapahtunut uimahallissa uimiseen nähden. Keskityin muuttamaan tietyt asiat uintitekniikassani märkäpuvulla uitaessa ja mitattu data saatiin taas näyttämään samalta kuin uimahallissa. Näiden havaintojen jälkeen tein kauden parhaan uintini Finntriathlonin Tahkon täydenmatkan kilpailussa.

Juuso Manninen
Kymmenen vuoden kilpauintiuran aikana uintiani on katsonut moni uintivalmentaja ja kommentit ovat menneet eri tavoin perille. Nyt älylättäri vihdoin mahdollistaa oman uinnin paremman hahmottamisen.
Heti ensimmäisissä mittauksessa esille tuli samoja tekniikkavirheitä, joita on ilmennyt jo nuoruuden uintiaikoina. Uinnissa kun tekniikkaa muuttaa, veto tuntuu oudolta, ja tästä syystä ennen minulla ei ole ollut luottoa muuttaa uintiani. Nyt älylättäri mahdollistaa jo harjoituksen aikana uuden mittauksen ja näin saan välittömästi dataa siitä, onko tekniikka mennyt oikeaan suuntaan.
Käytimme älylättäriä myös rasitustestissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uidaan pitkä uuvuttava sarja, jossa mitataan useita pätkiä. Testin jälkeen väsyneenä uituja vetoja verrataan alussa tuoreilla voimilla uituihin vetoihin ja katsotaan, mikä uinnissa muuttuu rasituksen kasvaessa. Tästä sain erittäin arvokasta tietoa ja konkreettisen ajatuksen, mihin minun tulee keskittyä, kun uinti alkaa painaa ja tekniikka kärsii.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *