Lue alkuperäinen artikkeli Triathlon-lehdessä.
Aloitetaan vähiten tärkeästä eli ulkonäöstä. Testissä meillä oli safiiri-malli, jossa on teräsranneke. Ranneke on tyylikäs ja tummanpuhuva, joten kello sopii metallisen rannekkeen kanssa arkeen ja juhlaan. Tämä ei ole ollenkaan vähäpätöinen ominaisuus laitteelle, jossa on sovelluksia myös tavalliseen arkeen. Onhan laite arvokas, joten sen käyttöaste kannattaa pitää korkeana. Itse pidän kuitenkin enemmän kumisesta rannekkeesta, eikä vaihtaminen kestä kuin minuutin. Kuminen ranneke säätyy helposti esim. juoksutakin hihan päälle. Liikun myös paljon moottoripyörällä, ja silloinkin laite ajotakin hihan päällä on kätevä, sillä näen näytöltä saapuvan puhelun, johon on syytä vastata heti. Garmin Fenix 3 toimii hienosti yhteen puhelimen kanssa – periaatteessa ihan samoin kuin edeltäjänsä, mutta käytettävyys on uudessa mallissa parempi. Onko kellon ruudulle tuleva ilmoitus saapuvasta puhelusta tai viestistä turha? Takuulla on, jos sitä ei ota käyttöön tai tee sille tarvetta. Myönnän, että en Fenix 2:ssa toimintoa koskaan oikein käyttänyt, mutta nyt mielenkiinto heräsi. Vivoactiven tapaan Garmin Fenix 3 on kustomoitavissa Connect IQ -kaupasta maksuttomin sovelluksin, mikä on kiva tapa personoida laitetta omannäköisekseen. Entä sitten varsinaiset sporttiominaisuudet? Uuden Garmin-käyttäjän ei tarvitse kytkeä laitetta koneeseen, vaan kaikki hoituu kätevästi Garmin Connect -sovelluksen kautta. Testissä käytimme iPhonea, mutta yhdistäminen lienee yhtä helppoa myös muihin laitteisiin. Sovelluksesta laitetaan haku päälle, etsitään laite ja paritetaan ne toisiinsa. That’s it. Laitteeseen mahtuu x määrä harjoituksia, mutta niiden siirtäminen Garmin Connectiin on yksinkertaista; laite synkronoi automaattisesti BT-yhteyden ollessa päällä. Näin tiedot menevät Garmin Connect -tilille, mistä niitä on helppo seurata. Treenit menevät samaan kirjanpitoon, vaikka laite vaihtuisi. Laitteita voi olla myös useita. Minulla on pyörissä Garmin Edge -laite, mutta juoksut ja muut menevät Fenix 3:sen kanssa. Treenit ovat silti kaikki järjestyksessä ja niitä on helppo seurata. Connect-palvelusta voi myös ladata tietoja vaikkapa .csv-muodossa, jos haluaa treenejä, sykkeitä, tehoja tai mitä tahansa määreitä vaikkapa vuositasolla pyöritellä excelissa. Tämä on todella merkittävä ominaisuus pitkällä tähtäimellä, sillä kehittymisen seuraaminen on yksinkertaista. Yksi merkittävä ero edelliseen malliin verrattuna on gps-signaalin löytyminen ulos mentäessä. Fenix 3 löytää yhteyden todella nopeasti, minkä jälkeen laite on valmis lähtöön. Napista startti ja liikkeelle. Juoksun aikana voi vaihtaa ruudulla näkyviä toimintoja, ja näkymät ovat muokattavia. Olen itse suhteellisen huono arvioimaan omaa juoksuvauhtia, mutta Garmin Forerunner 225:n tapaan Fenix 3 kertoo näytöllä reaaliaikaisen juoksuvauhdin. Tämä on todella näppärä toiminto, kun juostaan vaikkapa maratonilla tai millä tahansa matkalla tavoiteaikaa. Myös kierrosajat ja pysähdykset löytyvät mittarista, samoin kuin erilaiset juoksun askellusta, tahtia ja maakosketusta mittaavat arvot. Jokaiselle jotakin, aloittelijalle varmasti paljon turhaakin, mutta kaikki data löytyy myöhempääkin tarkastelua varten Garmin Connectista. Muita lajeja ajatellen Garmin Fenix 3 on ANT+ yhteensopiva, eli kaikenlaiset kadenssi-, teho- ja muut anturit yhdistyvät ongelmitta, ja jälleen kaikki tiedot kerääntyvät talteen. Kyseessä on siis varsin monipuolinen laite. Yhteenvetona todettakoon, että laite sopii hiihtoon, juoksuun, maastojuoksuun, pyöräilyyn, uimiseen ja voisi sanoa, että kaikkeen mahdolliseen urheiluun. Jokaiseen lajiin on oma spesifi ohjelmansa, joka kerää tehokkaaseen seurantaan tarvittavat datat. Laite soveltuu myös geokätköilyyn ja navigointiin. Koska monikäyttöisyys nostaa käyttöastetta, on laite siihen nähden varsin järkevän hintainen. Akunkestoksi ilmoitetaan enintään 50 tuntia UltraTrac-tilassa, 20 tuntia harjoittelutilassa ja 6 viikkoa kellotilassa. Harjoittelutilaa testasimme, ja aika oli kyllä melkoisen lähellä luvattua. Laitteen mukana tulee verkkolaite, joten USB-laitteen kuskaaminen ei ole reissuissakaan välttämätön, vaan kellon voi ladata pistorasiasta – tärkeä ominaisuus vaikkapa lomareissuilla, jos haluaa matkustaa ilman tietokonetta.